vapaa suomennos Rainer Maria Rilken runosta Blaue Hortensie
teoksesta Neue Gedichte, Erster Teil
Sinihortensia
Kuin vihreän rippeet
maalitölkeissä
niin jäävät taustalle lehdet
tylsät, kuivat, rosoiset.
Kukkatertut
eivät itse sinisyyttään kanna
vaan heijastavat
kaukaa näkyvää.
Itkun sumentamin silmin
ne sitä peilaavat
kuin valmiina
kadottamaan.
Niissä, niin kuin sinessä
vanhan kirjepaperin
on myös ripaus keltaista,
harmaata, liilaa…
Niin kuin lasten esiliinoissa
käytöstä poistettuna
kuultaa haalistunut sini,
mitään enää kohtaamaton
elämän lyhyt aika.
Äkkiä
syvenee väri
yhden huiskiloista sydämissä
uudistuen
havahtuen
läsnäoloon vihreyden.
(C) käännöksen oikeudet kääntäjällä, alkutekstin oikeudet ovat jo vanhentuneet
Virkkoo orvokki rohkea:
minut poimiako tahdot?
pian heittää minut mielit,
pois panna kukkineen kukan.
Jätä jäyhä paikalleni,
juurilleni juoheville.
Niillä seison kukka paha,
seison vielä huomennaki.
Eipä onni osanani
ollut ole eilispäivät,
enkä taida huomennaka
kiitosvirttä veisaella.
Jospa kukan poiminetkin,
jospa korun tahtonetkin,
rinnallesi minut nosta,
paina kehno sydänalaan,
siin'on kotini korea.
Sidonie Grünwald-Zerkowitzin runoa Alles - Oder nichts! (teoksesta Das Gretchen von heute, 1890) mukaillen suomalaiseen tapaan runoillut Riikka Johanna Uhlig 2020.
Syksyä mä rakastin
kuin toukokuuta uutta,
askel kevyt, mieli kirkas,
huulet kärttivät jo suuta.
Astelimme metsäteitä
onnellisna, vaikka tuuli
pohjoisesta pyöritteli,
meitä kultalehdiks luuli.
Mitään tahdo en mä muuta,
rinnallas kun käydä saan
syksyn tahtiin, toukokuuta
kutsukaamme tanssimaan.
Sidonie Grünwald-Zerkowitz 1890: Der Herbst, der war mir lieber
teoksesta Das Gretchen von heute; runon suomennos Riikka Johanna Uhlig 2020